Eläkeliiton Kymenlaakson piirin ulkoilupäivä on keskiviikkona 09.09.2026 kello 10.00 Känkkärän luontopolulla Anjalan Ankkapurhassa, järjestäjänä Anjalankosken yhdistys. Osallistujamäärät ilmoitetaan yhdistyksittäin 5.9.2026 mennessä sähköpostilla veijo.rantanen52@gmail.com.
Pääsymaksua ei ole, Anjalankosken yhdistys tarjoaa kahvit, pullat ja makkarat laavulla jonne osa kuljetetaan autolla, muut kävellen. Kokoontuminen on Anjalan nuorisokeskuksen eli Nuorisokeskus Ankkapurhan pysäköintipaikalla josta lähdetään yhteisesti polulle, paluu laavulta on sitten omaan tahtiin ja omia reittejä.
Luontopolun pituus on noin 2,3km ja siellä on kolmen eri vaativuustason reittejä, punainen on vaativa, sininen helppokulkuinen ja vihreä avustettuna esteetön.
Pysäköintipaikat ovat Nuorisokeskuksella, myös Inkeroisten puolella löytyy hieman kauempaa pysäköinti, Ankkapurhan teollisuusmuseolla, matka sieltä on kuitenkin mielenkiintoinen joen ylityksineen kaikkineen. Myös Anjalan puolelta auton saanee muuallekin mutta puistoon ei kuitenkaan saa pysäköidä.
Ankkapurhan historiallinen alue yltää ajanlaskussa kauas taaksepäin. Se on muodostunut jääkauden jälkeen noin 7700-4200 vuotta ennen ajanlaskun alkua.
Sana Ankkapurha muodostuu vanhan murteen sanoista ankka=suuri ja purha=koski. Aikoinaan on myös käytetty muotoja Ankapora tai Ankoper.
Kosken rannoilla on asuttu 5000-4000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Lohen pyynti on ollut tärkeä elinkeino, asutuksen lisääntyessä koskivoimaa tarvittiin sitten myllyjen pyöritykseenkin luonnollisesti. Viimeisimmät myllyt Mämmälän mylly Inkeroisten puolella ja Anjalan kartanon mylly Anjalan puolella. Koskessa on myös toiminut lohenkalastamo jonka rakentamisen määräsi Kustaa Vaasa 1550-luvulla.
1800-luvun puolivälin jälkeen Mämmälän puoleiseen uomaan perustetiin puuhiomo ja paperitehdas. Se käynnistyi 1872.
Teollistuminen alkoi tästä ja vapaana virrannut koski kahlittiin lopullisesti vuonna 1922 kun vesivoimalaitos valmistui. Nykyisin laitoksia on kaksi.
Inkeroisten puolella Teollisuusmuseossa, Kuitutie 2, voi alueen historiaan tutustua mutta museo on avoinna vain kesäaikaan, tämän vuoden aukioloajat 3.6. – 27.8. ke, to, la ja su klo 12-17.
Inkeroisten puolella oleva Tehtaanmäen alue on Alvar Aallon 1930-luvulla suunnittelema paperitehtaan työntekijöiden asuinalue, perustettiin Tampellan Anjalan paperitehtaan tarpeisiin. Näitä Aallon suunnittelemia rakennuksia on paljon, kohteita yhteensä 24 kappaletta, rakennuksia vielä enemmän. Inkeroisten puolelta tullessa alueella on opastauluja.
Anjalan puolella sijaitseva Anjalan kartano on perustettu 1600-luvun alussa. Alkuperäinen rakennus tuhoutui vuonna 1789 ja nykyinen on rakennettu 1700-1800 vaihteessa. Kartanon on omistanut 1600-1837 Wrede af Elimä -suku. Ja uudestaan vuodesta 2017 eteenpäin. Vuodesta 1842 kartano siirtyi valtion omistukseen.
Vuosina 1957-2010 se on toiminut kartanomuseona jolloin julkisivuun lisättiin pieni pylväikkö ja parveke. Senaatti-kiinteistöt omisti kartanon pitkään kunnes museo suljettiin 2010 ja irtaimisto siirrettin pois, kartano pantiin myyntiin 2014 ja vuonna 2017 se päätyi Regina-säätiön kautta takaisin Wrede-suvulle joka käynnisti remontin vuonna 2020.
Kartanossa liikkuu kansanperinteen mukaan kummituksia joista kuuluisin on Harmaa Rouva, hänen voivat tarinan mukaan nähdä kuitenkin vain Wrede-suvun jäsenet.
Kartano on tänä kesänä vielä auki ti-su klo 12-18, 30.08.2026 asti ja siellä on taidenäyttelyitä. Viimeisimmässä ovat Kymijoen Kankurit.
